perjantai 10. kesäkuuta 2016

Tokohuumaa

Rallytoko ja tokokuume nousevat hieman näin kesällä, kun treenaaminen on helpompaa, kun kentät ovat sulia ja treenitavoitteesta riippuen asfaltti, nurmikko ja hiekka kenttä käyvät. Kisasuunnitelmia minulla on ehkä syksylle, jos kaikki menee hyvin ja suunnitelmien mukaisesti.

Ollessani Tampereella poikaystävän luona, niin Pirkkalan ABC:stä on tullut meidän uusi lempi treenikenttä. Siellä on hyvä nurmikko, jossa ei ole ihan liikaa koirien hajuja eikä muutakaan häiriötä. Siellä saa treenata rauhassa. Nurmikko on suhteellisen tasainen ja itsellä on yleensä hyvä fiilis. 

Viena, joka on yleensä aika tunnelma eläin, niin ei ole oikein syttynyt tokosta aiemmin, kun ei se ole minustakaan ollut aina niin hauskaa. Nyt kun treenaaminen niin usein on tullut itseltä, eikä ole minun työvuoroihin sidonnaista, kun yleensä tokoileminen yms. harrastaminen on aikataulutettua. Entä jos minua ei huvitakkaan yhtään tokoilla tiistai-aamuna klo 9-11 ennen iltavuoroani? Sinne kentälle on kuitenkin raahauduttava kun se on sovittu ja ainoa päivä sillä viikolla joka kaikille sopii. Siitä ajatusmalista voi jo ajatella, että ei se aina niin hauskaa sitten välttämättä ole. Tampereella ja vapaapäivällä se on kuitenkin niin itsestä lähtöistä, että fiilis on ollut parempi. 


Alla on kuvia, joista näkee, että Vienallakin on parempi fiilis ihan kotikentälläkin nyt kun on käyty fiilistreenaamassa useammin.




tiistai 7. kesäkuuta 2016

Toipumisaikaa

Onnekseni voin kertoa, ett Viena voi viikon jälkeen huomattavasti paremmin. Yhä se on sen verran voipuneen oloinen, että en ole ottanut sitä juurikaan pitkille lenkeille matkaan. Lauantain kävimme 40min lenkillä ja olihan se aika väsynyt, vaikka ei muuta tehnyt kuin jolkottanut vierellä. Ei sillä onneksi mikään kiire ole. Otetaan ihan rauhassa tämä toipuminen.. Minun pieni toipilaani, <3 Parempaan kuitenkin selvästi olemme menossa.

Viimeiset antibiootit on nyt syöty ja kipulääkettä en anna enää säännöllisesti, vaan sitten kun sitä tuntuu tarvitsevan. Enää Viena syö kahta eriä vatsansuojalääkettä. Vahvempaa vielä kaksi viikkoa ja sitten sitä toista n. 3-6kk. Maitohappobakteeria syömme myös yhä n. kuukauden verran. Viena ei ole onneksi enää oksentanut verta ja uloste on normalisoitunut eikä ole ollut ripulia tai mustaa.

Viena ei siis ole päässyt agilityyn ollenkaan viimeviikolla, eikä välttämättä kesäkuussa laisinkaan. Smaug sen sijaan on päässyt agilityyn normaalisti. Minulla on kesäksi ja talveksi Smaugille paikka Mariannen agilityn parissa.

Viena pääsee elokuusta mukaan kun on taas paremmassa kunnossa. Heinäkuussa Marianne on tauolla, joten minulla on suunnitelmissa asustaa Ojangossa niin paljon kuin mahdollista saadakseni Vienalle kontaktiesteet kuntoon.

Smaugista on kasvamassa oikein hieno pieni agilityeläin. Voisin ottaa kuvaa ja videopätkää jossain vaiheessa.


keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Huoh... miksi aina meille käy näin?

Kuva potilaastani sunnuntaina <3
Miksi aina minä?

Miksi aina meidän perhe?

Ensin kissani on taipuvainen syömään kaikenlaista, jonka vuoksi joudun leikkaamaan sen kahdesti suolitukoksen vuoksi. Se ei selviä toisesta leikkauksesta.

Sitten Neira. Ihana ensimmäinen koirani, jonka kanssa taistelen allergiaa ja kinnerkipuja vastaan. Annan kipulääkkeitä, kortisonia ja teen kaikkeni, mutta lopulta oli annettava kipujen loppua kokonaan.

Vienalla ei nyt vielä mitään kuolemantuomiota, mutta kyllä tämä taas tuntuu pahalle, enkä pysty ajatella vain positiivisesti. 

Viena oksensi siis verta sunnuntaina. n. 2dl verisiä hyytymiä ja kirkasta verta. Sillä on ollut jonkinlaista närästysvaivaa, röyhtäilyä ja ruokahaluttomuutta vähän aika ajoin ja pitkin sen elämänkaarta, mutta ei mitään tällaista koskaan aiemmin. Myös kuumemittariin jäi mustaa ulostetta, etä verta on myös suolisossa.

Syöpää ei voi poissulkea vielä, mutta se vaikuttaa todella epätodennäköiseltä. Katsotaan. Ei siis juuri nyt pysty tähystää kun ruoansulatuskanava on yhä niin veressä.

Todennäköisesti siis mahahaava on kyseessä. Lääkäri suositteli että annan vatsalle suojalääkkeitä ainakin 6kk ja ehkä koko loppuelämän ajan. Eli TAAS minulla on sairas eläin käsissäni.

Tämän viikon syömme hieman suuremmalla arsenaalilla lääkkeitä, mutta viikon päästä syömme lähinnä vatsansuojalääkkeitä ja maitohappobakteereja. Viena voi sinänsä ihan hyvin ja on ihan pirteä. Melko kivuliaan oloinen ajoittain, mutta se saa vahvaa kipulääkettä ja toivon että se paranee kokonaan. <3

Täytyy myös miettiä Vienan ruokavaliota kun tästä pahimmasta vaiheesta pääsään. Nyt Viena syö vain kaikkea helposti sulavaa.